Vuorijuoksu koettelee kestävyyttä

Noora on kuvattu Rebalsadors-vuorilla, jonne matkaa Valencian kaupungin keskustasta on noin 30 kilometriä.
Horisontissa näkyy La Malvarrosa -ranta.

Perinteinen ja suosittu juoksuharrastus saa lisähaastetta, kun siihen yhdistää vaikean vuoristomaaston. Vuoret ovat tulleet tutuksi Nooralle hänen valencialaisen miehensä kautta. Lluis harrastaa vuorijuoksua: hän osallistuu ultramatkan kilpailuihin, tavallisesti n. 70–100 km juoksuihin, joita järjestetään vuorilla ympäri Espanjaa. Ultramatkalla tarkoitetaan yli maratonin mittaisia reittejä, ja kovan kunnon ylläpitämiseksi Lluisin arkisetkin kuntolenkit kestävät kolmisen tuntia.

Noora ei ole itse osallistunut kilpailuihin, mutta on käynyt mukana tapahtumissa ja kävelemässä vuorilla kilpailujen ulkopuolella. Vuorilla pidetään myös lyhyempiä 5-10 kilometrin kisoja, jotka Noora saattaa vielä ottaa tavoitteekseen, jos oikein innostuu. Harrastusmielessä polkuja riittää vuorilla loputtomiin. Useimmat polut ovat kuitenkin huonosti merkittyjä tai kokonaan merkitsemättömiä, joten mukana kannattaa olla alueen tunteva treenikaveri. Vuorilla pääsee nauttimaan huikeista maisemista ja toisaalta haastamaan itseään niin pitkälle kuin vain kuntoa ja sisua riittää.

Lluisin mielestä Rebalsadors-vuoret eivät ole kovinkaan korkeat, sillä niiden huippu ylettyy "vain" 798 metriin.

Vuorijuoksuharrastuksen takia Noora ja Lluis reissaavat viikonloppuisin paljon. Espanja on maanmuodoiltaan muhkurainen, joten eri puolilla maata on lukuisia sopivia kilpailukohteita. Koska lähtöpaikat ovat tyypillisesti pieniä kyliä, niihin pääsee kätevimmin omalla autolla. Harrastus vie näkemisen arvoisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi menneeksi. Sillä välin kun Lluis juoksee tuntikausia kestävissä kilpailuissa, Nooralla on aikaa nauttia jylhistä maisemista ja tutustua lähiseutuihin.

Ylöspäin!

Tämän kirjoituksen kuvat on saatu Nooralta. Niitä käytetään hänen luvallaan.

Valencia, kuntoilijan keidas

Liikunnallisuus, säännölliset urheiluharrastukset ja uusien lajien kokeileminen on Nooralle tärkeä osa aktiivista elämäntapaa, josta hän saa virtaa ja hyvää oloa. Kiinnostus ilmenee myös siten, että hän on opiskellut hyvinvointi- ja kuntosalivalmentajaksi ja käynyt kahvakuulakoulutuksen. Kuntosaliharrastuksensa lisäksi Noora haluaisi harrastaa samba-tanssia myös Valenciassa, mutta ei vielä ole löytänyt sopivaa kurssia. Muihin tansseihin, erityisesti salsaan, keskittyviä kouluja Valenciassa on runsaasti. Rannan läheisyys sekä hyvät ulkoilukelit houkuttelevat ulkona liikkumiseen. Upealla, pitkällä merenrannalla juoksu on muodostunut Nooralle tärkeäksi Valenciassa, vaikka aiemmin juoksu ei ollut hänen juttunsa.

Vesirajan tiivistä hiekkaa, pehmeää rantahiekkaa ja laatoin päällystettyä bulevardia vuorottelemalla saa juoksutreeniin vaihtelua.

Rannalla juokseminen on minunkin suosikkiharrastukseni Valenciassa. Kaupungin välittömässä läheisyydessä hyväkuntoinen ja siisti ranta jatkuu kuutisen kilometriä, pohjoisesta Pataconan rannasta La Malvarrosan, Cabañalin ja Las Arenasin rantojen läpi aina satama-alueelle asti. Valenciassa erinomainen juoksukausi kestää ympäri vuoden. Kesällä tosin ei kuumuuden takia ole miellyttävää urheilla päiväsaikaan, vaan parhaan elämyksen saa auringonnousua ihaillen tai illan jo hämärryttyä. Paahteen välttämisen lisäksi rannalle mahtuu paremmin, koska varsinkin elokuussa tungos on välillä kuin Ruisrockin päälavan edessä. Itse poltin kasvoni ja olotilan perusteella sain lievän nestehukan jo huhtikuisessa keskipäivän paisteessa lenkkeillessäni. Sen jälkeen olen kevään edetessä keskittänyt lenkkeilyt aamuun ja myöhäiseen iltapäivään.

Maaliskuun lopulla rannalla oli vielä hyvin tilaa.

Noora vinkkaa, että rannalla voi tehdä monenlaisia treenejä, kuten esimerkiksi pariharjoitteita, joita he välillä hänen poikaystävänsä kanssa tekevät. Tästä esimerkkinä vaikkapa "kottikärry", jossa toinen kävelee käsillään samalla, kun pari pitää hänen jalkojaan ilmassa. Hieman upottava, lämmin hiekka alustana lisää liikkeiden tehoa ja hauskuutta.

Hiekan ja hien pääsee treenin jälkeen huuhtelemaan rannan suihkupisteissä. Niistä on hyötyä paitsi kuntoileville rantaleijonille, myös rannalla rentoutuville auringonpalvojille, koska loikoilun jäljiltä aurinkovoiteen ja hiekan peittämä keho on syytä siistiä ennen peittävämpiin vaatteisiin verhoutumista. Rannalle kokoontuvat juoksijoiden ynnä muiden kuntoilijoiden lisäksi biitsipallon pelaajat, rusketuksen hankkijat, päivänpaistattelijat, leikkivät lapset, kirjan parissa rentoutujat, rantaravintoloiden asiakkaat, aitojen ”Rei Ban”-lasien kaupustelijat, leijalautailijat (kite surfing), uimarit… Laadukkaalla, siistillä ja avaralla rannalla viihtyy koko kaupunki. Keskustasta rantaan pääsee bussivuoroilla 2, 19, 32 ja 31 sekä ratikoilla 4 ja 6. 

Tuulisella säällä merelle saapuvat leijalautailijat ja purjeveneilijät.

Toinen suosittu kuntoilupaikka on kaupungin läpi 10 kilometrin matkalta kulkeva Turian puisto, joka oli vielä 50-luvun lopulla joki. Tuhoisten tulvien takia joki kuivattiin ja myöhemmin maisemoitiin kauniiksi, vehreäksi ulkoilualueeksi. Noora mainitsee, että siellä järjestetään muun muassa parijoogaa, jota hänkin haluaisi kokeilla. Turiassa on vapaan puistotilan ja kävelyteiden lisäksi lukuisia urheilukenttiä eri lajeille, kuten jalkapallo- rugby- ja baseballkentät (espanjaksi béisbol) sekä skeittiramppeja ja hyvät pyörätiet.

Turian puisto on vehreä ulkoilupaikka.

Valenciassa monille tuntuu olevan tärkeää huolehtia paitsi kunnosta ja terveydestä, myös ulkonäöstä. Onhan täällä sää, joka mahdollistaa vähäpukeisena kulkemisen enimmän aikaa vuodesta. Siinä vasta pulma: kun keli on kesäinen, haluanko mieluummin olla kesäkunnossa vai kerryttää kesäkiloja.

Esittelyssä Noora: suomalainen maailmankansalainen

Noora on asunut Valenciassa nyt reilun vuoden. Hänelle muutto toiseen maahan on tuntunut luonnolliselta askeleelta. Noora on jo lapsuudessaan asunut ulkomailla ja nähnyt, ettei Suomi ole ainoa vaihtoehto. Sitä myötä hän on kasvanut avaran maailmankuvan ja sisäsyntyisen kaukokaipuun kanssa. Noora on työskennellyt kansainvälisessä ilmapiirissä vajaat 10 vuotta, joista 6 vuotta Suomen suurimmassa hotellissa. Tässä yhteydessä erilaiset kulttuurit ovat tulleet tutuksi, kun hän on palvellut ihmisiä eri maailmankolkista.

Noora viihtyy Valenciassa muun muassa liikuntaharrastusten parissa.

Valenciaan muutto oli Nooralle monen asian summa. “Asiat alkoivat järjestyä kuin itsestään. Loppusysäyksen muuttoon antoi vuokra-asuntooni tullut putkiremontti, jonka myötä jouduin päättämään, teenkö seuraavan vuokrasopimuksen vuodeksi, vai olisiko nyt paikka ottaa ja lähteä kokeilemaan siipiä ulkomaille”, Noora kertoo. Myös paikallinen lempeä ilmasto sekä elämänmeno ja arvojärjestys puhuttelivat, ja espanjan kieliopinnot Noora oli aloittanut jo aiemmin. 

Nooran rento elämänasenne sopii hyvin espanjalaiseen mielenmaisemaan: elämää ei tarvitse ottaa niin ryppyotsaisesti, sillä mikään ei ole lopullista. Ulkomaille muuttoa pidetään suurena päätöksenä, mutta Noora muistuttaa, että jos ei viihdy, niin pääseehän sieltä pois. Matkustelu, vaihto-opiskelu ja ulkomailla asuminen on nykyään jo niin yleistä, ettei kotimaasta muutto sinänsä ole ihmeellistä. Noorasta ei tunnu, että hän olisi kaukana, koska yhteydenpito perheeseen ja ystäviin on helppoa. Lisäksi Suomen ja Valencian väli lentäen on ajallisesti – ja melkein hinnaltaankin – kuin VR:n reissu Helsingistä Ouluun. Maailma on lopulta aika pieni, vaikka se vaikuttaa suurelta.

Matkailu avartaa. Anna itsesi puhjeta kukkaan.

Noora on aina ollut hieman tyypillistä suomalaista eläväisempi. Hän ei miellä itseään levottomaksi ihmiseksi, mutta uusia haasteita ja elämyksiä hän kaipaa. Ulkomailla asuminen tuo normaaliin arkeen hauskuutta ja jännitystä, koska päivittäin kohtaa uusia ja yllättäviä asioita.

Noora neuvoo, että omannäköisen elämän saa, kun ottaa houkuttelevat mahdollisuudet rohkeasti vastaan. ”Pitää uskaltaa ottaa se riski, että lähtee tutustumaan”, hän sanoo. Vaikka haave ei toteutuisi, tai huomaisi, ettei päätös ollutkaan oikea, on ainakin saanut kokemuksia. ”Odotan mielenkiinnolla, tuleeko vielä hetki, jolloin haluan pysähtyä”, Noora aprikoi.

Sisustusvinkkejä Valenciasta

Sisustustoimittajana Ellalla on tarkkanäköisiä havaintoja Valencian tyylistä ja ostosmahdollisuuksista aiheeseen liittyen. Tämä katsaus on tehty hänen kokemuksiaan hyödyntäen.

Valenciassa on nyt pinnalla Estilo Nordico eli pohjoismainen tyyli. Melkein kaiken minimalistisen voi mieltää olevan ”diseño”, sillä vähäeleisyys edustaa vielä jokseenkin uutta designia täällä. Pelkistetty, leikkisä ja yksinkertainen tyyli on trendikäs niin kuoseissa, fonteissa, kahviloissa, kampaamoissa kuin kotien sisustuksessakin.

Vapaasti kääntäen: "Kunka haluat kahvisi? -Sinun kanssasi." Leikkisä maalaus kahvilan seinällä.

Turisteille tarkoitetussa matkamuistomyymälässä on maisemakorttien lisäksi myös uudempaa kuvitusta.

Perinteinen tyyli Espanjassa on ollut ”mitä on saatavilla”, eikä sisustusta ole ollut syytä pohtia sen enempää. Tyypillisesti vanhemmat tai isovanhemmat ovat ostaneet tuoreelle avioparille häälahjaksi uuteen yhteiseen kotiin kalliin, raskaan, massiivisen ja yhtenäisen setin huonekalujen erikoisliikkeestä tai peräti puusepiltä. Tähän taustaan verrattuna kevyet, pelkistetyt linjat ja graafisuus edustavat todella erilaista, tuoretta ja raikasta tyyliä.

Planes Estratégicos -kurssini opettaja selitti, että vasta Ikea tultuaan Manner-Espanjaan vuonna 1996 sai markkinoitua täkäläisille kuluttajille ajatuksen kodinsisustuksesta jatkuvana projektina tai jopa harrastuksena. Valenciassakin on Ikea, ja vaikka se on musertava jättiläiskilpailija pienille itsenäisille sisustusliikkeille, se on toisaalta lisännyt yleistä kiinnostusta sisustusta kohtaan ja siten parantanut alan markkinoita.

Zara Home -liikkeen sisäänkäynti on keskeisellä sijainnilla Calle Colón-kauppakadun varrella.

Zara Home toimii Suomessa vain nettikauppana, joten Zara Homen kolme kivijalkamyymälää ovat sisustuksesta kiinnostuneen matkailijan tärppejä Valencian keskustassa. Zara, kuten muun muassa Pull&Bear, Bershka ja Massimo Dutti, on osa espanjalaista Inditex-konsernia.

Bongaa bloggari.

Aiemmin muiden hylkäämiä esineitä ja huonekaluja saattoi pelastaa roskisten edestä, samaan tapaan kuin Suomessakin on tehty roskalavoilta löytöjä. Nykyään pitää olla hyvä tuuri, että ehtii tehdä roskislöydön, koska kaikki vähänkin käyttö- tai myyntikelpoinen tavara ja metalliromu kerätään äkkiä talteen. Niitä keräävät pyörillä liikkuvat ihmiset, joilla on tarakalla kori tavaroita varten ja pitkät kepit roskisten tonkimiseen. Tämä ei ole lainkaan harvinainen näky Valenciassa.

Mitä kaunein roskislöytö: hylätty chocolateria-kahvilan pöytä on saanut uuden elämän kukkapöytänä Ellan kodissa.

Aarteenmetsästäjän paikka on ehdottomasti Mestalla-stadionin läheisellä aukiolla, Plaza de Luis Casanovalla, sunnuntaisin noin kello 9-15 järjestettävä ulkoilmakirpputori.

Keskustassa, vanhassa kaupungissa on sisustusliike Simple, josta voi hankkia vaikkapa tuliaisiksi tai lahjaksi perinteisiä espanjalaisia kodintarvikkeita ja koriste-esineitä.

Simple-sisustusliike on täynnä tutkittavaa.

Uutta ja vanha keramiikkatyyliä sulassa sovussa Simple-myymälässä. Voi, mitä ihanuuksia!

Ellan mukaan Valenciassa luodaan todella laadukasta muotoilua. Täältä on kotoisin muutama tosi innovatiivinen yritys, ja Universidad Politécnica de Valencia on myös muotoilun saralla tasokas koulu, josta valmistuu taitavia ammattilaisia. Kaikki tämä muotoilun osaaminen ei näy niin helposti Valencian katukuvassa, mutta parannusta on koko ajan varsinkin Ruzafan alueella ja lukuisissa kiinnostavissa tapahtumissa. Valencialainen ylpeyden aihe alalla on vuotuinen huonekalumessu, Feria Habitat, joka on eurooppalaisessa mittakaavassa merkittävä tapahtuma.

Valencia, erityisesti Manises-alue, oli jo satoja vuosia sitten kuuluisa kauniista keramiikastaan. Niinpä keramiikkaesineillä, -laatoilla ja -lautasilla voi ajatella tuovansa valencialaisia vaikutteita sisustukseen.

Keramiikkaa myytiin eräänä lauantaina kymmenissä kojuissa Plaza de Reina -aukiolla aivan katedraalin edustalla.

Lopuksi vielä lyhyesti linkkivinkkejä yrityksistä, joihin sisustuksesta kiinnostuneiden on syytä tutustua Valencian-reissun yhteydessä tai tehdä virtuaalivierailu nettisivujen kautta. 

Andreu World - 1950-luvulta asti juurensa juontava valencialainen yritys valmistaa upeita, korkealaatuisia tuoleja, joita myydään myös Suomessa.

Gandia Blasco ja sen sisaryritys Gan rugs. Ella sanoo, että näistä matoista hän voisi ottaa kotiinsa jokaisen. En ihmettele! Kelpuuttaisin valikoimasta itsekin minkä tahansa luomuksen.

Cul de Sac ottaa kontaktisivujensa mukaan tällä hetkellä vastaan harjoittelijoiden hakemuksia. Onko tämä sinun paikkasi?

Ruzafassa kulkiessaan saattaa törmätä kiinnostaviin putiikkeihin aivan sattumalta, mutta yksi Ellan vinkki alueella on kitch-vaikutteinen Gnomo. Sen viereisessä pikkuliikkeessä myydään paikallisten tekijöiden kauniita ja persoonallisia keramiikka-astioita.

Atelier the apartment on mielenkiintoinen sisustusliike Ruzafassa. Siellä on persoonallisia kalusteita ja hauskoja pikkuesineitä.

Ruzafa Vintage kauppaa nimensä mukaisesti vintage-kalusteita Ruzafassa. Kalusteiden lisäksi myynnissä on pikkuesineitä ja hienoja kattovalaisimia.

Kulttuuria ja kansainvälisyyttä Ruzafassa

Ruzafa, valencianon kielellä Russafa, on vilkas, eläväinen kaupunginosa hieman Valencian ydinkeskustasta etelään. Se on monikulttuurinen, kansainvälinen ja suvaitsevainen alue, jossa viihtyvät taiteilijat ja muut luovan työn tekijät, toisinajattelijat ja maahanmuuttajat. Kyseessä ei kuitenkaan ole boheemi, korttelin kokoinen kommuuni, vaan keskeisen sijaintinsa ja kattavien palvelujensa takia Ruzafa viehättää kaikenlaisia kaupunkilaisia.

Ruzafan vapaamielisen, iloisen tunnelman ansiosta erilaisuus on siellä tervetullutta. Pop-up -tempausten toteutus ja niihin osallistuminen on suhteellisen suosittua. Ruzafalla on jopa oma vuotuinen kaupunginosakarnevaalinsa, sillä aktiivisia, asuinpaikastaan ylpeitä ihmisiä on riittävästi tapahtuman järjestämiseksi.

Näyttävät maalaukset autotallien ja liiketilojen laskettavissa turvaovissa tervehtivät kaduilla vaeltelijaa.
Sisiliskot koristivat erästä ovenpieltä.

Ruzafassa asuva Ella kertoo, että alueella on jatkuvasti heidän perheelleen sopivaa ajanvietettä. Lapsiperheiden kannattaa käydä perhekahvila Canguro Verdessä, joka järjestää tiloissaan monenlaista ohjelmaa tanssista nauruterapiaan ja näyttelyihin. Sieltä Ellalla on kokemusta esimerkiksi muskarista ja kielivaihdosta, jossa eri kieltä puhuvat isät ja äidit oppivat keskustelun kautta toistensa kieliä lasten sillä välin leikkiessa.

Sala Russafa on teatteri-, kokous- ja kulttuurikeskus Calle Dénialla. Tiloissa pidetään paljon esityksiä, joista osa on myös lapsille sopivia. Kirjakaupoissa järjestetään silloin tällöin lastenohjelmaa, kuten satutunteja (cuentos).

Korkeat rakennukset ja palmut suovat varjoa.

Ruzafassa on hauskoja putiikkeja ja persoonallisia erikoisliikkeitä.

Nämä lystikkäät otukset sulattivat sydämeni Derecho y Réves -lankakaupan ikkunassa. Sain tietää, että ne on tehnyt Argentiinasta kotoisin oleva Laura. Lisää hänen töitään TÄTÄ TEKSTIÄ painamalla.

Eräs Ellan suosikeista on Calle Cádizilla sjaitseva Microteatre, jonka toiminta-ajatus kuulostaa minusta kiehtovalta: 15 minuuttia, 15 neliömetrin tila, enintään 15 katsojaa. Koska yleisö ja tila on niin pieni, esitykset ovat todella intiimejä ja intensiivisiä. Joka ilta on tarjolla useita näytöksiä 3 euron hintaan. Ella suosittelee, että sinne voi kummemmin suunnittelematta mennä katsomaan, mitä tänään on ohjelmassa, ja yhdistää esityksen muihin iltasuunnitelmiinsa. Microteatre-esitys on omiaan tuomaan tunnelmaa ja puheenaihetta illallispöytään, jos sen jälkeen jatkaa seurueineen vaikkapa johonkin Ruzafan monista ravintoloista. Viikonloppuisin Microteatre tarjoaa lapsille suunnattuja näytöksiä.

Rakennuksissa on upeita yksityiskohtia, kuten parvekkeiden koristeluja.

Jykevä, antiikkisen oloinen ovi sopii kaupunkimaisemaan siinä missä turkoosit ja punaiset seinätkin.

Valencialaisissa ravintoloissa kasvisruokaa on hankala saada, sillä ”kasvisvaihtoehdoksi” voidaan hyvin nimittää tonnikalasalaattia tai katkarapupaellaa, ja varsinaisten kasvisruoka-annosten taso vaihtelee. Ruzafassa vegaani ei jää kurnivin vatsoin, sillä siellä on Valencian paras tarjonta myös vegaaneille sopivia kasvisruokapaikkoja, kuten Tarta de Zanahoria ja Ellan ehdoton lempiravintola Malmö sekä samaan ravintolaryhmään kuuluva Copenhagen. Ruzafassa on myös luomu-, luontaistuote- ja hyvinvointikauppoja.

Tarta de Zanahoria, "porkkanakakku", tajoaa maanantaista perjantaihin klo 14 ja 16 välillä päivän menua 10 euron hintaan.

Kutsuva kissalogo auttaa ravintolan paikantamisessa. Sitä kohti, miau!

Ruzafan kahvilatarjonnasta poimittakoon Dulce de Leche, jonka brunssia Ella suosittelee. Itse pidän La Más Bonita -kahvilan isoista juustokakkupaloista ja söpöistä teepannuista. Hintatasoltaan se on keskimääräistä kalliimpi, mutta sen tyyli miellyttää minua.

Suloisessa pannussa hautuu rooibosta. Kakkupala maksaa 5 euroa ja on siten on kallein Valenciassa ostamani leivos, mutta minun makuuni siinä on hinta-laatusuhde kohdallaan.

Kunpa voisin maistaa näitä kaikkia! Vakiotilaukseni on suussasulava red velvet cake tai täyteläinen baileys-juustokakku.

Ruzafan ohella toinen La Más Bonita on Pataconan rannassa, jossa sillä on useimpia rantakahviloita laajemmat aukioloajat.

Ruzafassa on paljon edullisia ”montaditos”-paikkoja, kuten Ellan suosikki Mare Meua. Montaditos tarkoittaa pikkuista leipästä, jossa voi päällä olla esimerkiksi iberiankinkkua, vuohenjuustoa hillolla, chorizo-makkaraa, mereneläviä, tomaattia, erilaisia levitteitä... Naposteltavien kanssa nautitaan tyypillisesti una caña de cerveza, pieni lasillinen olutta. Olen huomannut, että "gracias" ja "por favor" -sanojen ahkera käyttö varsinkin hymyyn yhdistettynä parantaa palvelua kielitaidon tasosta riippumatta paikassa kuin paikassa asioidessa.

Pinchot ovat tapasten ja montaditosten ohella osa espanjalaista suupala-kulttuuria. Pinchossa on tikku pitämässä leipäsen täytteitä paikallaan, montaditos tavallisesti pysyy koossa ilman tikkua.

Pinkki kyltti mainostaa viittä quintoa ja kinkkulautasta 5 €:n hintaan. Cañan tapaan quinto on pieni juoma, käytännössä olut: nimi viittaa viidennekseen litrasta, eli quinto on sananmukaisesti 2 dl.

Ellan kokemuksen mukaan Ruzafa, kuten koko kaupunki, on vuosien saatossa eurooppalaistunut. Periespanjalaiset ilmiöt, kuten ”ultramarinos” eli korttelien elintarvikekaupat ovat jo lähes kokonaan hävinneet. Liha-, kala- ja hedelmäkauppoja on yhä jäljellä, mutta isojen supermarkettien laajat valikoimat houkuttelevat asiakkaat keskittämään ostoksensa Consumiin ja Mercadonaan, jotka vastaavat tarjonnaltaan Suomen Ässää ja Koota.

Toisaalta se on nykyaikaa, toisaalta vähän surullista. Kaikesta huolimatta Valencia on 10 vuodessa Ellan mielestä kehittynyt parempaan suuntaan, koska kaupunki on nykyään monipuolisempi ja avoimempi. Kaupoissa henkilökunta on huomaavaisempaa kuin 10 vuotta sitten, mutta se voi heijastella vaikeaa taloustilannetta: vain parhaiten alalle sopiville riittää töitä, ja kilpailu on kovaa.

Panaria- ja PanPan-ketjujen leipomo-kahvilat korvaavat yksityiset panaderiat, ja sitä kautta värikäs katukuva köyhtyy. Tarjottavat ovat kuitenkin herkullisia.

Seinämaalaus sopii piristämään harmaata katua.

Eläviä perinteitä Ruzafassa edustaa oma kauppahalli, josta saa tuoretta ja laadukasta lähiruokaa. Ella huomauttaa, että kauppahallin tuotteet ovat kyllä hyviä, mutta asiointi on joskus työlästä. Kaikki hinnat eivät ole näkyvissä, ja varsinkin turistin näköistä saatetaan huijata, vaikka pääosin palvelu onkin ystävällistä. Jos myyjällä ei ole jotakin tuotetta, hän neuvoo asiakkaan sellaiselle kojulle, josta tämä saa haluamansa.

Paikalliset käyttävät Ruzafan kauppahallia arkiostoksiinsa. Monilla on jo vuosien ajan ollut samat vakiokojut. Niinpä kojumyyjien kanssa tullaan tuttaviksi ja vaihdetaan kuulumisia.

Värikäs rakennus kuvastaa osuvasti alueen kirjavuutta.

San Valeron kirkon kellotorni on vartioinut Ruzafaa jo vuosisatoja.
Se sijaitsee aivan kauppahallin lähettyvillä.

Esittelyssä Ella: rakkaudesta Valenciaan

Ella tutustui Valenciaan 11 vuotta sitten teollisen muotoilun vaihto-opiskelijana Universidad Politécnica de Valenciassa (UPV). Se on sama oppilaitos, jossa itsekin nyt suoritan kursseja Administración y Dirección de Empresas -puolella.

Puolivuotisen vaihdon ajan Ella asui lähellä Plaza Honduras-aukiota, joka on kävelyetäisyydellä kampuksesta ja siksi opiskelijoiden yhä suosima asuinpaikka. Ella sai huoneen kolmen espanjalaistytön kämppiksenä, vaikkei osannut uudesta kodistaan ensinäkemältä sanoa juuri muuta kuin ”muy bonita”. Houkuttelevia asuntoja oli paljon tarjolla, vieläpä sellaisia, joissa asui englannintaitoisia vaihtareita. Ella kuitenkin halusi asua paikallisten kanssa, mikä edisti kielen oppimista. Espanjan omaksumisessa oli apua myös pitkästä lukioranskasta, sillä sukulaiskielinä niillä on yhtäläisiä rakenteita ja sanastoa.

Ella kotonaan Valenciassa.

Vaihtovuoden aikana Ella ei tutustunut vielä valencialaisiin, sillä espanjalaisten sosiaalisesta ulkokuoresta huolimatta aidosti lähelle pääsy ja ystävystyminen oli hankalaa. Vaihdosta jäi silti yksi, sitäkin läheisempi ihmissuhde: Ellan ja hänen miehensä Pablon seurustelu alkoi tuolloin. Valenciaan lähtöä Ella pitää edelleen eräänä elämänsä merkittävimmistä päätöksistä.

Ellan, Pablon ja heidän 3-vuotiaan Alma-tyttärensä koti sijaitsee vanhassa, arvokkuutta huokuvassa talossa Ruzafan tunnelmallisessa kaupunginosassa. Kauniit, alkuperäiset yksityiskohdat ja asunnon persoonallisuus lumosivat heidät heti. Viihtyisän ja asukkaidensa näköisen kodin täydentää sisustus. Ellan perheelle estetiikan taju on luontaista ja näkyy myös työssä, sillä Ella on sisustustoimittaja ja Pablo valokuvaaja.

Veikeää, 1920-luvun mosaiikkilattiaa ei kyllästy ihastelemaan.

Punottu kori on ystäväperheen isän tekemä. Ella ihasteli sitä, ja saikin sen heti mukaansa.

Luovuus valloilleen – täällä saa piirtää seinälle! Alman huoneen vaaleanpunainen
kuumailmapallo on maalattu liitutaulu- ja magneettimaalilla.

Lastenhuone, kuten koko perheen koti, on täynnä ihania ja hauskoja yksityiskohtia sekä värejä.

Haittapuolena kauniissa talossa on tyypillinen valencialainen vaiva: kylmyys. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa ikkunoista vetää ja eristys on huono. Kesällä taas asunto on kuin sauna, joten ilmastointi on tarpeen. Talven yli majoittuville Ella suosittelee kunnolliseen lämmitysjärjestelmään sijoittamista. Talvisaikaan sisälämpötila laskee niin paljon, että villalegginsit ja -aluspaidat tulevat tarpeeseen. Kerran Ella on jopa nukkunut pipo päässä. Minulla villasukat kuuluivat öisin ja kylmillä kivilattioilla tepastellessani vakiovarustukseen lokakuusta maaliskuuhun. Valencia on mielikuvissa läpi vuoden lämmin, mutta todellisuudessa marraskuisen Valencian 10 astetta tuntuu kostean ilman ja korvissa vinkuvan viiman takia hyisemmältä kuin Suomen keväiset 10 astetta, eikä Suomessa vilu seuraa sisälle.

Korkeat huoneet ja ruokapöydän syvennys isoine ikkuinoineen
henkivät kattohuoneiston omintakeista luonnetta.

Ella asuu vakituisesti yhä Suomessa, missä perhe viettää usean kuukauden jaksoja joka vuosi. Kotimaan sukulaisten ja ystävien lisäksi suomalaisella luonnolla on erityinen sija Ellan sydämessä. Suomi edustaakin hänelle tiettyä vehreyttä ja luonnonläheisyyttä.

Valenciaan Ella on kotiutunut hyvin. Kansainvälinen lapsiperheiden kaveripiiri, Pablon perhe ja kaupungin helppous vetävät puoleensa. Kaikki palvelut ovat lähellä, eikä ulos lähtö vaadi etukäteisjärjestelyjä, sillä laajasta kaveriporukasta on aina joku ehdottamassa yhteistä tekemistä. Valenciassa on mukava ilmasto, eikä hintataso ole vielä noussut turistien suosimien kaupunkien tasolle.  Erityisesti Ruzafan kaupunginosa on Ellalle tällä hetkellä mieleinen asuinpaikka.