Päivärytmi Valencian tapaan

Tyypillinen valencialainen päivä on taukojen rytmittämä. Vastaava ajankäyttö lienee tuttu muualtakin Espanjasta, vaikka toki alueellisia poikkeuksia esiintyy.

Ruokarytmi

Ruokarytmin merkittävimmät erot suomalaisiin tapoihin nähden ovat kevyt, makea aamiainen ja se, että tuhdein ateria sijoittuu iltamyöhiin.

Ruokaravintolat noudattelevat yllä havainnollistamaani tahtia. Tyypillisesti lämpimiä ruokia tarjoillaan päiväsaikaan esimerkiksi klo 13–16, minkä jälkeen enemmistö ravintoloista menee kiinni. Illallisseurueita varten ne aukeavat taas noin klo 20 ja ovat auki puolille öin. Minulle se oli vasta Valenciaan saavuttuani hankalaa, koska olisin turistina halunnut syödä vain kerran päivässä ison lämpimän aterian. Jotta jaksaa kiertää kaupunkia aamusta iltaan, ihanteellinen ajankohta tankkaukselle olisi ollut juuri 16 ja 18 välillä, mutta silloin ravintolat olivatkin suljettuna.

Aterioiden ajoitus hämmästyttää suomalaista, mutta Espanjassa siihen tottuu oman kokemukseni mukaan helposti muutamassa viikossa varsinkin kesäaikaan. Pahimmalla helteellä ei tee mieli syödä raskaasti eikä ulkoilla, joten kaduilla ja ravintoloissa on mukavinta tavata ihmisiä vasta auringonlaskun jälkeen. Baarit ovat auki myöhään, ja erityisesti viikonloppuisin on hyvin suosittua mennä vielä perhepäivällisen jälkeen kavereiden kanssa oluelle ja tapaksille.

Työpäivän kulku

Esimerkki työpäivästä, jota rytmittävät siesta ja lyhyemmät hengähdystauot.

Reilun 8 tunnin työmäärä voi jakautua päivälle kuvan mukaisesti siten, että oikeastaan koko päivä menee töissä. Aamulla aloitetaan hieman Suomen tapaa myöhemmin, 9–10 aikaan, ja taukojen takia töistä pääsee lopulta vasta iltamyöhillä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen vaaditaan joustavaa suhtautumista. Tämä ei tietenkään ole ainoa vaihtoehto, sillä etätyöt yleistyvät ja työelämä on muutenkin monimuotoista. Halusin kuitenkin kertoa niin sanotusta perinteisestä työpäivästä, sillä pätkittäinen työpäivä on Suomessa vieras, mutta Espanjassa suosittu käytäntö.

Jos minulla olisi parin tunnin tauko Suomessa kesken työpäivän, käyttäisin sen varmaan omien asioideni hoitoon enkä lepäilyyn, koska miellän päivän olevan aktiivista aikaa. Espanjassa sen sijaan iltapäivisin siestan eli päivälevon aikaan pankit ja putiikit ovat suljettuna, joten silloin mennään vain kotiin, syödään siellä ja levätään hetki. Työmatka ei tällöin voi olla kovin pitkä. Espanjassa ei ole tavatonta käyttää siesta päivänokosiin, varsinkin, jos tykkää valvoa myöhään. Ladatuin akuin, hetken hengähdyksen jälkeen, jaksetaan mennä vielä muutamaksi tunniksi takaisin työskentelemään.

Minusta tämä tahti kuulostaa uuvuttavalta, sillä olen enemmän kahdeksasta neljään -tyyppiä. Pidän siitä, että työt tehdään alta pois ja illan saa olla vapaalla. Keskustelin asiasta Valenciassa asuvan suomalaisen Nooran kanssa, joka puolestaan kertoo tehneensä Suomessa mielellään vuorotyötä, ja hänelle tämä valencialainen rytmi sopii oikein hyvin.

Nooran käsityksen mukaan varsinaiset työpaikkaruokalat ovat harvinaisia, mutta kahviloissa käynti on huomattavasti tavallisempaa kuin Suomessa. Hän on nähnyt esimerkiksi lääkärin valkoisessa takissaan istumassa kahvilassa välipalalla ja viettämässä taukoa. Myös minun asuntoni pienen remontin yhteydessä työmiehille tuntui olevan hyvin tärkeää päästä almuerzolle läheiseen kahvilaan.

Tyypillinen pikkuliikkeiden "horario", aukioloajat. Välissä vietetään siestaa. Suuret ketjut ja kauppakeskukset voivat olla auki katkoitta aamusta iltaan.

Valenciassa on monia alueellisia vapaapäiviä, jolloin ei työskennellä, vaikka muussa Espanjassa ne ovat tavallisia työpäiviä. On muistopäiviä, kuten San Vicente Mártir 22. tammikuuta ja San Vicente Ferrer 13. huhtikuuta. Valencian perustamisen juhlapäivää, día de la Comunitat Valenciana, vietetään 9. lokakuuta. Sen mukaan on nimetty mm. katuja, sairaala ja metropysäkki Nou d'Octubre. Keväällä Las Fallas -juhlan aikaan pyhäpäivä on vähintään 19. maaliskuuta, eli día de San José, mutta esimerkiksi minulla oli koulusta tuolloin 3 vapaapäivää. Juhlapäivän osuessa tiistaille tai torstaille pidetään mahdollisuuksien mukaan väliin jäävä maanantai tai perjantaikin vapaata, jotta saadaan kunnolla pidennetty viikonloppu.

Kysyin erään juhlan alla paikallisen Estancon eli tupakkakaupan (matkakortteja, prepaid-saldoa, postimerkkejä ja tietenkin tupakkaa myyvän kioskin) myyjältä, miksi kaikki liikkeet ovat taas huomenna kiinni. Hän kertoi, mikä juhla oli sillä kertaa syynä ja lisäsi, että valencialaiset työskentelevät elääkseen, eivät elä työskennelläkseen.